Heipä hei taasen! Päätin tehdä tämän osan nyt, kun en ehdi sitten seuraavina viikkoina tätä tehdä, kun on kokeita ja kaikkea sellaista kiirettä :/ Mutta nyt tämä osa on tässä, eli ei hätää :) Nyt lukemaan vain! ->
Eveliinan syntymän jälkeen Meri päätti mennä kaupungille ostamaan uusia vaatteita. Meri oli laiska, joten soitti taksin :)
Lastenhoitajaa ei tarvittu! Onneksi Ninni oli olemassa.
"Mitäs mummin mussukka?" Ninni leperteli Eveliinalle.
Vihdoin taksi saapui Berryjen pihalle.
Harvinaisen kaunis kuski!!! O.o <3 Harmi, kun noille ei voi soittaa... :/
Meri teki hyvin nopeasti ostoksensa, koska ei halunnut olla kauaa erossa tyttärestään :)
Taksia odotellessa Meri kulutti aikaa kalastamalla :D
Ja hieno vonkales sieltä tulikin!
"Tästä teen hienon aterian, saavatpa nähdä!" Meri sanoi katsellen saalistaan.
Kröhöm... En kommentoi :'D
Vihdoin Meri saapui shoppailemasta.
"Missäs se vauva on?" Ariel kysyi katsoen Merin pientä vatsaa.
"Se on syntynyt jo. Ninni varmaan hoitaa sitä. Niin ja vauva oli tyttö ja sai nimekseen Eveliina", Meri sanoi hymyillen.
Ariel kiisi keittiöön, missä Ninni hoiti Eveliinaa.
"Oi kuinka ihana! Tätin pikkunen", Ariel puheli Eveliinalle.
Meri päätti muuttaa tyyliään hieman äidillisemmäksi. Hiuksetkin ovat kasvaneet :) Sopii, vai mitä?
Meri peitteli Eveliinan monesti, ennenkuin uskoi, että tämä jo nukkuu.
"Kauniita unia kultaseni", Meri toivotteli.
Meri päätti ajoissa kuntoilla raskauskilot pois.
Vihdoin Juuso tuli töistä, ylennyksen kera :)
Meri kuuli auton tulevan pihaan ja juoksi Juusoa vastaan.
"Kulta! Me saimme tytön, me saimme tytön!!!" Meri kiljui ja hyppäsi Juuson syliin.
"Voi kuinka hienoa!" Juuso sanoi innoissaan.
"Mikä on nimi?" Juuso kysyi ja laski Merin maahan.
"Eveliina, niinkuin sovimme", Meri sanoi onnessaan.
"Kulta, oli ikävä", Juuso sanoi ja suuteli Meriä. Voi tuota paria <3
Juuso meni nopeasti vauva-huoneeseen ja nosti Eveliinan syliinsä.
"Pikku Eveliina. Oletpa sinä suloinen", Juuso leperteli tälle.
Juuso valitettavasti oli saanut TAAS flunssan, joten laski Eveliinan lattialle, ettei yskisi tämän päälle.
Eveliinalta ei hoitajia puuttunut!
"Voi sinua pientä. Muistutat ihan isääsi tuossa iässä", Jalmari sanoi hiljaa.
Vihdoin Merin kuntoilut tuottivat tulosta! :)
Jalmari istui usein liikahtamatta pöydän päässä, kuin odottaen jotain.
Ninni tuli Jalmarin luokse ja nosti tämän ylös.
"Oletko sinä masentunut? Vai miksi istut noin apeana?" Ninni kysyi huolestuneena.
"Ei minulla mikään. Oli niin raskas työpäiväkin", Jalmari sanoi sitten.
"Rakastan sinua Ninniseni. Olet ollut elämäni valo jo montakymmentä vuotta", Juuso sanoi ja silitti Ninnin poskea.
"Minäkin sinua", Ninni sanoi.
Mä oikeesti repesin tälle kuvalle, kun otin tän :D Ninni ei keskity yhtään! Jalmari taas on ihan kympillä mukana juonessa :D
Juuso oli yleensä se, joka vaihtoi Eveliinan vaipat :)
Meri halusi opetella uuden reseptin.
"Tämän voin tehdä siitä kalasta", Meri ajatteli lukiessaan keittokirjaa.
Ja tuumasta toimeen :)
Parin päivän päästä olikin jo Eveliinan syntymäpäivä! Nopeasti se aika kului :(
"No niin, puhallapas kynttiläiset", Meri kannusti tytärtään, joka vain jokelteli. Joutuipa Meri sitten puhaltamaan ne kynttilät itse, kun ei tyttöä kiinnostanut :)
Heitto...
...ja kasvu. Puff!
Tässä on muodonmuutoksen kokenut Eveliina Berry <3 Suloinen kuin mikä!
Ja sivuprofiilia. :)
Meri aloitti heti kävelyn opetuksen. Hän halusi olla hyvä äiti, jonka lapset kävelevät pienestä pitäen.
Talon miehet päättivät mennä lenkkeilemään. Ninni saapui samaan aikaan töistä.
Vartin päästä, kun he ovat tulleet, Juuso rysähti sohvalle punaisena kuin tomaatti, sanomatta mitään.
"Hei, miks sä oot ihan punanen?" Ariel kysyi hämmästyneenä. Juuso ei vastannut mitään. Hän oli ihan kuitti.
Kävelyn opetus tuotti tulosta! Eveliina oppi kävelemään alta aikayksikön! :)
"Hyvä tyttö!" Meri kehui Eveliinaa.
Sitten alkoi pottailu, joka suoriutui myös hienosti.
Peiteltyään Eveliinan, Meri meni syömään Juuson seuraksi spagettia.
"Kulta, mitä sanoisit jos meille tulisi toinenkin lapsi?" Meri kysyi hiukan varovaisesti.
"No mikäs siinä, tervetuloa vaan. Mutta eikai nyt vielä?" Juuso sanoi hämmästyneenä. Meri nyökkäsi ja sai Juuson hymyilemään.
Nyt sekin on todistettu!
"Miksi lapsen saamiseen pitää aina liittyä pahoinvointi! Se on niin kuvottavaa", Meri tuumi puhdistaessaan pönttöä, jonka oli juuri sotkenut.
Eveliina osaa jo syödä itse puuroa! Juuso vain varmistaa, että puuro menee varmasti suukkuun, eikä minnekkään muualle ;)
"Se on siis totta! Me saamme toisen lapsen!" Meri iloitsi eräänä aamuna, kun huomasi vatsansa jo kasvaneen.
Uutinen levisi pian koko talossa, ja Ninni päätti kertoa sen Eveliinallekin.
"Kuules, sinusta tulee isosisko, vaikket olekkaan vielä niin iso", Ninni sanoi hymyillen.
Tässä hieman uudistunutta pihaa :) Piti sisustaa se lapsille sopivammaksi.
Ariel oli hyvä täti! Auttoi Meriä, Juusoa, Ninniä ja Jalmaria Eveliinan hoidossa niin paljon kuin vain ehti!
"No niin, oleppas nätisti niin täti kylvettää", Ariel sanoi vettä roiskivalle Eveliinalle.
Eveliina tunsi itsensä jo isoksi, ja meni leikkimään isompien lasten huoneeseen nukkekodilla :) Ihana tyllerö!
Ariel päätti tehdä jotain hiuksilleen ja ajatteli, että niitä voisi hieman lyhentää.
"No, on tämä ainakin parempi kuin äskeinen", Ariel sanoi katsoen uusia hiuksiaan peilistä.
Vaikka Meri olikin raskaana, hän ei unohtanut antaa huomiota tyttärelleen.
Turha kuva, mutta Ariel on selvästi pusukala! <3 :D
Jalmari soitteli ystävilleen, saadakseen ylennyksen.
Ja Juuso sai ylennyksen :D Voi mua, kun en koskaan muista ottaa ylös sitä uutta työnkuvaa! :/
Mahtimaidolla saa ihmeitä aikaan! Eveliina oppi potalle :)
Tämä toinen raskaus oli selvästi hankalampi. Aina ei tahtonut yöllä saada nukuttua.
Talon naiset pelaamassa uutta mahjong- peliä :)
"Jee, mä voitin!" Ariel kirkui, kun Meri kaatoi kaikki tikut kasasta.
Meri halusi jo nähdä masussa kasvavan pikkuisensa.
"Onpas tämä vauva rauhallinen. Potkuja tulee vain silloin tällöin", Meri naureskeli, tunnustaessaan vatsakumpuaan.
"Kumpikohan sinä olet?", Meri pohti silittäessään masuaan. Huomioikaa Eveliina, joka kävi juuri ITSE potalla :)
Hetkenpäästä maha kasvoikin jo suurempiin mittoihin.
"Kunpa näkisimme jo pian uuden vauvelin", Juuso sanoi hieroessaan Merin masua.
"Juuso, ei se ole mikään taikalamppu", Meri sanoi ja nauroi Juusolle. Pian Juusokin rupesi nauramaan :)
Ninni leikki usein Eveliinan kanssa. Bestiksiä ovat <3
Ariel kutsui parhaan kaverinsa kylään aina silloin, kun tällä oli tylsää :)
"Tästä saat!" Chloe (Arielin kaveri) sanoi ja mätkäisi Arielia tyynyllä päähän. -> tyynysota :D
Eveliina rakasti soittamista. Hänestä äänet olivat niin ihania että niitä oli kiva kuunnella. Niin ja syödä tottakai sitä keppiä :D
Ninni, mitäs sinä nyt!... Voi ei :'(
"Sinun aikasi on tullut", viikatemies sanoi kylmästi Ninnille. Ninnin kaveri itki vierellä.
"M-mitä, kuka sinä luulet olevasi?", Ninni kysyi pelokkaana vaikka tiesikin jo vastauksen.
Ariel kuuli epämääräisiä ääniä aulasta ja tuli äkkiä paikalle, ja näki jotain, mitä ei olisi halunnut nähdä.
"Äiti, ei! Älä mee. Mä rakastan sua!!!" Ariel itki ja huusi.
"Minähän en lähde! En voi jättää tytärtäni keskenkasvuisena tänne ja haluan nähdä tulevat lapsenlapseni!" Ninni itki ja väänsi tiimalasia.
"Valitan. Teen vain työtäni", viikatemies sanoi tylysti.
Lepää rauhassa Ninni. Kaipaamme sinua <3 *itkee* :'(
Illalla Ariel kokosi itsensä ja meni käymään äitinsä haudalla.
"Äiti...", Ariel itki hiljaa.
"Miks sä jätit mut tänne. Mulla on sua kauhea ikävä enkä mä pärjää ilman sua. Tuu takasin!", Ariel anoi, mutta mitään ei tapahtunut. Ariel uskoi viimein, ettei Ninni enää tule takaisin. :'(
Juuso murtui täysin tullessaan töistä, nähdessään haudan heidän pihallaan. Hän kuuli Arielin itkevän siellä äitiä.
"Ei hätää kultaseni", Juuso rauhoitteli itkevää lasta.
Jalmari oli nukkunut tuon tapauksen ohi ja herätessään huomasi vaimonsa olevan poissa. Jalmari sekosi täysin.
Eikä. Ei taas... :'(
"Minähän en mene!", Jalmari karjui vääntäessään tiimalasista.
"Pääset takaisin vaimosi luo", viikatemies vain sanoi. Juuso kuuli kaiken, mutta myöhäistä.
"Isii, mä en pärjää ilman sua!", Juuso itki katsoessaan isänsä uurnaa.
Meri murtui kyyneliin, kuullessaan uutisesta.
Lepää rauhassa Jalmari, rakas Berryjen kantaisä <3
Kaiken keskellä pikkukakkonen halusi saapua maailmaan, eikä Merin auttanut laittaa vastaan!
"Auts, tule nyt!" Meri huusi tuskasta. Hän oli jo muutenkin uupunut appivanhempiensa kuolemasta.
"Kyllä sinä pystyt siihen!", Juuso huusi taustalla.
"Nyt se tulee", Meri sanoi ja ponnisti viimeisen kerran.
Vihdoin ja viimein maailmaan saatiin mitä suloisin... tyttövauva <3 Nimeksi tämä tylleröinen sai Vilma :)
~~~~~~~~~~~~~~
Huh, huh. Siinä se. :) Laittakaahan kommenttia. Olen väsynyt joten taidan mennä nukkumaan <3
~Napu
perjantai, 23. lokakuu 2009
Kommentit