Heippa kaikki, hyvin pitkästä aikaa näin osan merkeissä!
Mä oon jo kauan yrittäny pistää näitä kuvia photobuckettiin, mutta se kenkkuili mulle ja meinasin sen takia heittää hanskat tiskiin! Mutta, Ebby kertoi mahdollisuudesta lisätä kuvat imageshackiin, joten niin tein ja tässä on teille osa! :) Hidasta puuhaa se tosiaankin oli, mutta sainpas ne kuvat vihdoin tähän, joten eikun osaa lukemaan! :)

Matkustettuaan useamman tunnin, Netta ja Antero saapuivat viimein kotipihaan.

"Ihana olla vihdoin kotona!" Netta huokaisi ja katseli onnellisena kotitaloaan. Mikään ei näyttänyt muuttuneen.

Koska oli aamu, kukaan lapsista ei ollut kotona. Toivo oli päättänyt hiukan siistiä paikkoja, nuoren parin saapuessa lomaltaan.

"Voi Paukku! Kiva nähdä suakin pitkästä aikaa!" Netta hihkaisi ja sai linnun viheltelemään.

Netta halusi palata kokonaan takaisin arkeen, joten vaatteet oli vaihdettava.
"Toivottavasti Antero tykkää näistä", Netta myhäili itsekseen.

Kun Antero oli saanut raahattua viimeisetkin matkatavarat sisälle, vastaanotto oli lämmin.
"Tervetuloa kotiin, vävypoika!" Toivo lausui ja halasi Anteroa.
"Kiitos", Antero sanoi liikutuksen lomasta.

Kun Antero oli halattu, Toivo siirtyi tyttäreensä.
"Kiva saada sinut takaisin, isillä oli ikävä", Toivo sanoi ja suikkasi suukon Netalle.
"Samoin sinua isi", Netta hymähti. Netta ei kuitenkaan voinut olla huomaamatta Anteron mustasukkaista ilmettä. :D

Netta ei kuitenkaan päättänyt ottaa asiaa puheeksi, Antero saisi itse kertoa, jos jokin vaivasi.
"Ihanaa syödä pitkästä aikaa taas ihan meikäläisten ruokaa", Netta naurahti ja lusikoi ruokaa suuhunsa.
"Sanos muuta! Kyllä ruoka täällä vaan on parasta", Antero totesi kylläisenä.

Muutaman tunnin päästä Minttu ja Ville tulivat koulusta kotiin.
"Vitsi iskä on ruskettunu!" Minttu hihkaisi.
Netta vaan hymyili ja vilkaisi sitten Anteroa.

"Moikka äiti!" Ville tuli olohuoneeseen ja tervehti iloisesti äitiään.
"No hei!" Netta vastasi yllättyneenä.

Ei mennyt tuntiakaan, kun pienemmätkin tulivat koulusta.

Kun kaikki olivat koolla, voitiin jakaa tuliaiset.
"Se on sulle, ota se vain", Netta naurahti ja ojensi paketin Timolle.
"Kiitos äiti", Timo vastasi häkeltyneenä ja otti paketin vastaan.

Tuliaiset jaettuaan, Antero ja Netta päätyivät eteiseen kahden.
"Kiitos maailman ihanimmasta matkasta!" Netta sanoi onnessaan ja keinahti Anteron kaulaan.
Antero ei vastannut eleeseen sanallisesti, vaan suuteli vaimoaan onnellisena.

Illemmalla lapset utelivat Netalta kaikista matkalla tapahtuneista asioista, ja Netta kertoi niistä enemmän kuin mielellään.
"Kuulostaa tosi mahtavalta!" Ville huokaisi innoissaan.
"En kerralla otatte mutki mukaan!" Minttu ilmoitti komentavaan sävyyn ja naurahti sitten.

Antero päätti esittää Netalle viululla oppimansa balladin. Netta kuunteli keskittyneesti Mintun hihittäessä taustalla. "Isikin on oppinut näköjään jotain musiikista!"

Kun kaikki olivat lähteneet, Antero värjäsi hiuksensa ja vaihtoi vaatteensa. Noei! :D Naapurihan siinä tunkeutui taas Berryille.

Viulun soittaminen oli näköjään rankkaa, sillä epävireisen konserttinsa jälkeen miekkonen meni rentoutumaan saunaan ja mikä parasta: ILMAN LUPAA! :D

Minttu vietti nykyään paljon aikaa yksinään, syytä hän ei kertonut kenellekkään.

Hymy huulilla tyttö ainakin näyttäisi olevan, joten ei mitään syytä huoleen.

Ville oli ystävystynyt Katrin kanssa entistä enemmän. Ehkä pojalla on joku takaa-ajatus? (;

Netta aikoi siirtää lomakuvansa koneelle, mutta joku oli heidän lomansa aikana rikkonut sen.
"Eihän tässä auta muu, kuin korjata rakkine itse", Netta murahti ja alkoi ruuvailemaan koneen ruuveja.

Heti herättyään, Minttu alkoi tutkimaan itseään peilistä.

"Minttuu! Saanko mä tulla?" Kielo huuteli oven takana, mutta Minttu ei ottanut sitä kuuleviin korviinsa.

Kielo avasi varovasti oven ja toljotteli tyhmänä siskonsa touhua.
"Mitä ihmettä sä teet?"

Minttu lopetti välittömästi ja tuli nolona ovelle.
"Etkai sä nähny? Mä vaan... tuota noin... Oliko sulla jotain asiaakin?" Minttu takelteli.
"Ei hätää, mä katoin vaan toisella silmällä", Kielo sanoi reippaasti. "Ethän sä oo unohtanu mun synttäreitä?"

"No en tietenkään, hassu! Tottakai mä ne muistan!" Minttu naurahti ja halasi pikkusiskoaan.

Anteron ja Netan loman aikana keittiössä oli tottunut hääräilemään kaksi Berryä. Tottumuksen vuoksi molemmat jatkoivat tapojaan vielä loman jälkeenkin.

Villellä oli ystäviä, joihin hän piti yhteyttä puhelimella.

Kielo oli ruvennut olemaan enemmän Mintun kanssa, sillä hän alottaisi huomenna lukiolla. Timo sai useammin leikkiä yksinään.

Onneksi Ville piti seuraa ystäviensä lisäksi myös veljelleen.
"Sit tiiäkkö ku oikee seisaalta soitat niin pääset melkeen oikeeseen tunnelmaan!" Ville selosti innoissaan.
"Vitsi! Tota pitää kokeilla joskus!" Timo innostui veljensä Guitar Hero -vinkeistä.

"Mä haluan viettää mun synttärit sun kanssa kahdestaan!" Kielo julisti innoissaan.
"Ootsä tosissas? Mitä muut siitä sanois?" Minttu yritti toppuutella siskoaan.

"No kyse on mun synttäreistä, ja mä haluan viettää ne sun kanssa kahdestaan", Kielo hymyili.
"No, kai se sitten sopii", Minttu myöntyi lopulta.

Tytöt vaihtoivat mekot ylleen ja Minttu kannusti kakun puhalluksessa.

Heti kasvettuaan Kielo ryntäsi peilin kautta vaatekaapille.
"Mitähän tästäkin tulee", Minttu naurahti itsekseen.

Lopulta Kielo käveli säteilevänä keittiöön, sinne missä Minttu häntä odotti kärsimättömänä.

"Tadaa! Mitä pidät?" Kielo kysyi toiveikkaana.
"Aika hyvä", Minttu sanoi, ja iski siskolleen silmää.

Tässä teille kasvokuvaa kasvaneesta Kielosta. Mun mielestä neitokaisesta tuli erittäin kaunis! Kielo sai tavoitteekseen suosion ja mieltymykset ovat seuraavanlaiset:
+lihavuus
+mustat hiukset
-punaiset hiukset

Tosi suloinen, mielestäni ehkä kaikista poikkeuksellisimmat piirteen Berryjen suvussa, tykkään! <3

Tässä kaunokaiset, hyvin paljon samaa näköä! Ainoastaan silmien- ja ihonväri on eri :)

Antero sattumalta tuli keittiöön ja huomasi kasvaneen tyttärensä.
"Oletpas sinä kaunis", Antero huokaisi ja halasi tätä.
"Kiitos isi", Kielo nyyhkäisi.

"Tuota, voitaisko mä ja Minttu mennä kaupungille? Haettais mulle uudet vaatteet..." Kielo kysyi arasti.
"No tottakai, senkus menette", Antero hymyili ja hetkenpäästä tyttöjä ei enää näkynyt.

"Kyllä meillä vaan on kauniit lapset ja mulla kaunis vaimo. Tytöt muistuttaa niin paljon sinua", Antero hempeili ja silitteli Netan poskea.
"Voi rakas, mun mielestä niissä on enemmän sun piirteitä", Netta sanoi ja vinkkasi silmää.

Kun yhteisymmärrykseen geeneistä oli päästy, Netta päätti mennä jututtamaan Villeä.
"Siis Minttu ja Kielo meni kaupungille ilman mua? Olisivat voineet ees pyytää mukaan!" Ville kimpaantui.

"Ehkä sun ei kannata ottaa sitä noin. Tytöt halusivat varmaan viettää vaan tyttöjen iltaa, etkä sinä silloin sovi kuvioihin", Netta naurahti ja sai Villen punastumaan.
"Niin, ehkäpä", Ville myönsi nolona.

Samassa Minttu ja Kielo tulivat kaupunki kierrokseltaan, ja Kielolle oli tarttunut mukaan uudet vaatteet.
"Äiti?"

Netta nousi nopeasti ylös ja halasi tytärtään voimakkaasti.
"Voi pieni, sustakin on tullut jo niin iso! Lupaathan, ettet lähde mukaan mihinkään tyhmiin porukoihin ja pidät aina huolta itsestäsi?" Netta melkein itki.
"Hyss, äiti. Mä oon ihan sama kuin ennenkin. Vähän isompi vain", Kielo naurahti äitinsä huolehtivaisuudelle.
"Ja äiti, mä lupaan!"

~~~~~~~~~~~~~~~~~
Noin, siinä se (: Osasta tuli hiukan lyhyt, mutta tämä olikin vain tällainen lomalta paluu -osa :) Seuraavasta osasta tulee pitempi, kun kuvat ovat tuoreita, ja muistan mitä olen ajatellut, niitä ottaessani :D
Kommentteja <3
~Napu