Heii lukijani! Ü
Päätin laittaa tän uuden osan teille jo nyt, en ilmoitele tän julkaisusta kellekkään, kun pitää mennä tekemään sit koulujuttuja. No, toivottavasti mahdollisimman moni teistä lukisi sen omatoimisesti :')
Lukemaaaan --->


Mintun ja Villen syntymän jälkeen remontoitiin tähän asti tyhjänä ollut huone lapsille sopivammaksi.

Hyvin Berrymäiset sävyt vai mitä? ;)

Tässä vielä parempaa kuvaa kaksosista:

Minttu (♥)...

...ja Ville (♥). Takaisin tarinaan ->>

Antero oli iloinen pienistä lapsistaan, Ville taisi olla herran suosikki.
"No, no. Syöppäs nyt reippaasti", Antero kannusti työntäessään tuttipulloa pojan suuhun.

Kaksosilla oli yleensä nälkä aina yhtä aikaa, joten kun Ville oli juonut oli Mintun vuoro saada maitoa.

"Nyt jaksat taas nukkua, kun on masu täynnä maitoa", Antero leperteli Villelle, laittaessaan tätä päiväunilleen.

Lapsia hoitaessa Antero unohti aina ajankulun, mutta tuttu työauton räminä sai Anteron takaisin arkeen. Töihin olisi taas lähdettävä.
"Taas toi Martti on kuskina, se ajaa aina ihan miten sattuu", Antero huokaisi katsoessaan lähestyvää kimppakyytiä ikkunasta.

Antero vaihtoi nopeasti työvaatteet niskaansa.
"Hyvää työpäivää kulta", Netta toivotteli ohimennen.
"Kiitos, sitä samaa!" Antero naurahti ja lähti huoneesta.

"Mitä se isi höpöttää? Ei teissä paljon työtä edes ole", Netta höpötti Mintulle ja kutitteli tätä masusta.

Kun kaksoset oli saatu nukkumaan, Netta pelaili pelikonsolilla saadakseen itselleen jotain hupia.

Pelihetken kuitenkin keskeytti kehdossaan itkevä Ville. Minttu onneksi oli niin syvässä unessa, ettei herännyt veljensä itkuun.

Eipä siinä muu auttanut kuin vaihtaa vaippa.
"Onneksi ette sentään yhtäaikaa päästä vaippoihinne!" Netta naurahti helpottuneena vaihtaessaan Villen vaippaa.

Aina kun Antero tuli töistä, Netta kirmasi miestään vastaan eteiseen.
"Heiii kulta!" Netta sanoi ja tuli kädet levällään Anteroa kohti.

"Oli ikävä!" Netta sanoi ja hyppäsi Anteron kaulaan.
"Niin mullakin sua, mites teillä on menny?" Antero kysyi ja laski Netan alas.

"Ihan niinkuin aina, rauhallisia ovat", Netta sanoi ja piteli miestään olkapäistä.
"Eivät ainakaan ole äitiinsä tulleet", Antero naurahti.
"Heei", Netta sanoi muka loukkaantuneena.

"No ei vaine, ihana sä oot", Antero sanoi ja suuteli Nettaa hellästi. Niin ihania :')

Kaksosten syntymän jälkeen pari ei ollut käynyt kurkkaamassa ollenkaan postilaatikkoon, joten siellä odotti Nettaa kivan kokoinen lasku pino.


Turha kuva mutta oli pakko ottaa :D Toivon työkaveri päätti tulla käymään, ei muuten mitenkään pahannäköinen ollenkaan ;)

Antero ja Netta eivät useinkaan enää syöneet yhtäaikaa, sillä kun toinen söi, toinen hoiti kaksosia. Ja kun kyse oli vaipanvaihdosta, syömässä oli silloin Antero.

"Mitäs isin poika tietää?" Antero jutteli Villelle vielä ennenkuin pojan olisi mentävä nukkumaan.

Vasta illalla Netalla oli aikaa siistiä kotia, päivisin kaksoset veivät kaiken huomion.
"Mitähän mä teinkään ennen lapsia?" Netta naurahti jynssätessään pinttynyttä likaa tiskipöydästä.

Yöt olivat onneksi rauhallisia, kaksoset nukkuivat lähes koko yön, jolloin vanhemmat saivat nukkua rauhassa...

...Tai sitten ei.

"Huoh, seuraavan kerran on kyllä Netan vuoro mennä!" Antero päätti mielessään.

Minttu oli yleensä se yökukkuja, joka herätti vanhempansa öisin. Syynä useinmiten oli likainen vaippa.
"Oletpas sinä muuten äitisi näköinen", Antero tuumasi nostaessaan Mintun kehdostaan.

---

Ymmärrän posteljoonin tuskaisen ilmeen, lehtihän menee sen reidestä läpi :D (Radiosta muuten tuli heti joku posteljooni laulu kun olin ton kirjottanu O.o)

Yöheräilyistä huolimatta Anteron oli herättävä aikaisin aamulla töihin.
"Onneks Martti ei oo tänään töissä", Antero huokaisi helpotuksesta, huomatessaan Kirsin olevan kuskina.

Netta oli yrittänyt jo muutaman vuoden ajan ottaa yhteyttä vanhempiinsa, mutta he eivät vastanneet puhelimeen.
"Olisin vaan kutsunu ne kaksosten synttäreille", Netta harmitteli ja laski luurin telineeseen.

Anteron ollessa töissä ja kaksosten nukkuessa oli Netalla hyvää aikaa kuntoilla raskauskilot pois!

Myöhemmin illalla Antero ja Netta päättivät pelailla hetken pelikonsolilla.
"Kuules Antero", Netta aloitti.
"No mitä?" Antero sanoi ohimennen.
"Tänään on kaksosten synttärit, niistä tulee taaperoita", Netta huokaisi ja laski ohjaimen lattialle. Antero teki samoin.

Antero vei Villen kakulle ja Netta puolestaan vei Mintun.
"Heei, Mintun piti puhaltaa!" Antero huomautti mutta huomasi pian tyhmyytensä ja puhalsi Villen kynttilät.

Ja kasvu! Muodonmuutokseen ->>

Tässä söpö Minttu, aikapaljon äitinsä näköinen :)

Ja tässä. AAh aivan ylisöbö Ville! <'3 Mä en tiiä mikä siinä on söpöä, mutta se vaan on niin sulonen! :3

Kasvettuaan taaperoiksi Netta ja Antero opettivat lapsensa kävelemään.

Kesken kaiken Netta huomasi mahansa kasvavan.
"Oho, odotanko mä jo kolmatta", Netta hihkaisi innoissaan.

"Susta tulee kuules isosisko", Netta sanoi hymyillen haparoivalle Mintulle joka vain nauroi vastaukseksi. Tuskin pieni edes ymmärsi mitä tarkoitti sana isosisko ;3

"Olet sinä vain niin reipas, kun osaat jo kävellä!" Netta sanoi ja nosti tytön ilmaan.

Siskonsa tavoin myös Ville oppi kävelemään.
"Isin poika olet todellakin!" Antero sanoi ja pomputti Villeä polvellaan.

Kun oli opittu kävelemään, vuorossa oli potalle opettelu.


Antero oli päätynyt samaan ratkaisuun, onneksi pottia oli kaksi!

"Noniin, hyvää yötä Ville. Huomenna on sitten taas uusi päivä", Antero sanoi silittäessään poikansa hiuksia.

Ei mennyt hetkeäkään, kun juuri nukkumaan laitetut kaksoset tulivat Anteron perässä.
"Sä oot jotenki taas pyöristyny", Antero sanoi ja vinkkasi silmää Netalle johon tämä vain vastasi hymyllä.

"Iti ottaa yvii inttu!" Minttu pyysi.
"Ai sinut syliin?" Antero naurahti.

"Kyllä taitaa olla jo niin myöhä, että nukkumaan teidän pitäis mennä", Antero sanoi ja kutitti Minttua.

Vihdoin kun Antero nousi, Netta antoi suudelman miehelleen.
"Oon mä paisunu, meille tulee kolmas lapsi", Netta sanoi ujona.

Hihii, söpö pose ;3

Voiko olla sulosempaa! <'3

Kun lapset oli saatu nukkumaan, Netta ja Antero tanssahtelivat musiikin soidessa taustalla.
"Vai että kolmas lapsi", Antero sanoi.
"Niin näköjään", Netta naurahti.

Aamun tullessa puhelin soi ja Netta ryntäsi vastaamaan: "Netta?"

"Täällä äiti vaan hei! Anteeksi, kun emme ole vastanneet sähköposteihisi emmekä puheluihisi. Meillä oli tietokone rikki ja eilen isäsi kanssa kävimme oopperaa kuuntelemassa, joten kukaan ei ehtinyt vastaamaan. No, sun on kai jo aika kuulla perijä-äänestyksen tulos?", Vilma sanoi luurin toisessa päässä.
"No, voisinhan mä sen haluta kuulla", Netta hymähti.

"Se olet sinä!" Vilma kiljaisi puhelimeen joka sai Netan kasvoille leveän hymyn.
"Minä? Äiti et ole tosissasi!" Netta sanoi innoissaan.
"Kyllä olen, nyt vain tulet kihlattusi ja lapsesi kanssa tänne perijätontille", Vilma ilmoitti.
"Äiti tota, meillä on kaksoset, eli niitä lapsia on kaks ja kolmas on tulossa", Netta korjasi.

"Kaksoset? Voi kuinka ihanaa! Oiva ja Ella muuten kasvavat tänään aikuisiksi, joten voisitko mitenkään tulla katsomaan heidän kasvuaan, jonka jälkeen teille riittäisi tilaa muuttaa tänne?" Vilma kysyi.
"Joo, no voinhan mä tulla, mä kerron Anterolle. Nähdään pian!" Netta sanoi ja sulki luurin.

Netan jutellessa äitinsä kanssa, Antero oli syöttämässä kaksosille aamupalaa.
"Antero kuule, mulla olis sulle asiaa", Netta punastui.

"Mä oon perijä!" Netta sanoi ja pystyi tuskin pitämään silmänsä kuivana.
"Sehän on hienoa! Koska me muutetaan vanhempiesi luo?" Antero kysyi halatessaan Nettaa.
"Mä meen tänään käymään siellä, ehkä se silloin selviää", Netta sanoi.

Päivän valjetessa Netta lähti kävelemään kotitalolleen. Matka ei onneksi ollut pitkä.

Netta soitti ovikelloa, mutta kukaan ei avannut ovea.
"No eikö ne nyt sit ookkaa kotona", Netta sanoi jo melkein kiukkuisena kunnes kuuli äitinsä vanhentuneen, mutta tutun äänen selkänsä takaa.

Netta juoksi raput alas ja halasi tiukasti äitiään.
"Voi, kun sinusta onkin tullut jo iso tyttö! Äitillä on ollut niin ikävä sinua", Vilma sanoi rutistaessaan tytärtään.

Asioita oli kertynyt vuosien aikana paljon, joten vierähti tovi, ennenkuin oltiin päästy kuulumisissa nykyaikaan.

"Ja tässäkö on se teidän uusin uutinen? Voi kun on ihana pyöreä masu", Vilma sanoi hieroessaan Netan masua.
"Joo-o, onhan se", Netta totesi.

"Siellä se mummin pikkunen uiskentelee!" Vilma hihkaisi innoissaan johon Netta ei voinut muuta kuin nauraa. Hänellä oli ehkä maailman ihanin äiti! :D

Netta päätti kurkata sisälle, miltä siellä näyttäisi nykyään ja oli järkyttynyt huomatessaan, kuinka likaisiksi hella sekä työtasot olivat päässeet!

Netan tulon kunniaksi Vilma päätti tilata pizzan. Se olisi ruoka josta kaikki pitäisivät.

Oiva tuli koulusta kotiin. Hän laski puhelimensa nopeasti takaisin telineeseen, huomatessaan Netan.

Oiva juoksi halaamaan siskoaan.
"Oletko se todella sinä! Onpa susta tullu ihan äidin näkönen!" Oiva sanoi.
"Kiitos, säkin oot jo kohta aikunen", Netta sanoi halatessaan pikkuveljeään.

Myös Ella ja Irina tulivat koulusta kotiin. Ella oli vastaanottanut Vilman tilaaman pizzan.
"Irina väistä vähän!" Ella pyysi, jolloin Irina siirtyi sivuun.

Netta päätti tervehtiä uutta perheenjäsentä.
"Sen nimi on Paukku", Oiva kertoi.

Huomatessaan Oivan, Irina tuli antamaan suukon poikaystävälleen.
"Hei kulti", Oiva sanoi ja kietoi kätensä tytön ympärille.

"Sä oot ilmeisesti Oivan tyttöystävä? Onnea teille", Netta tervehti.
"Joo oon mä, ja kiitos", Irina sanoi.

Oiva päätti mennä hakemaan pizzaa sillä aikaa, kun Netta ja Irina juttelisivat.

"Tänään me ollaankin jo aikuisia, aika hassua", Ella sanoi ja taputti reisiään rytmikkäästi.
"Mmmh", oiva tunki pizzaa suuhunsa, kuulematta Ellan lausetta.

"Niin kuuliksä?" Ella naurahti ja otti Oivaan katsekontaktin.
"No joo, joo!" Oiva sanoi ja hymyili siskolleen.

Ellan ja Netan välit eivät olleet kuitenkaan mitkään parhaimmat, joten halia ei Ella Netalta saanut.

"Mutta mun pitää äiti mennä, Anteron pitää päästä töihin", Netta sanoi halatessaan äitiään.
"Okei, no heippa! Ilmoittelen milloin voitte muuttaa. Nähdään!" Vilma sanoi.

"Kerro miehelles terveisiä", Vilma sanoi Netan poistuessa.
"Kerrotaan", Netta hymyili ja lähti.

"Vai että Oivalla on tyttöystävä..." Netta pohti kävellessään kotiin.

~~~~~~~~~
Siinä se Ü Toivottavasti oli lukemisen arvoinen. Seuraavassa osassa Netta muuttaa perheineen vanhempiensa tontille ja päästään ehkä viettämään häitäkin ;)
Kommenttia <3
~Napu